keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Queensland




Hello taas liian pitkästä aikaa! Kolme viikkoa vierähtänyt, kokeet takanapäin (tuloksia en ikinä saanut tietää ja ehkä ihan hyvä niin) ja samoin jo melkein lomatkin. Queenslandissakin oon ehtinyt piipahtamaan ja koska tähän kolmeen viikkoon ei juurikaan muuta kummallista ole mahtunut niin päätin tästä kyseisestä reissusta tulla teille kirjoittelemaan.

Aloitetaanpa siis ihan alusta. Viime postauksessa jo taisin mainita näistä suunnitelmista. Sen jälkeen pari viikkoa menikin melkoisessa hullunmyllyssä kun ruvettiin lentolippujen oston jälkeen (hups) selvittelemään onko mun yksin matkustaminen edes luvallista. Parin tahon mukaan se oli, mutta parin ei ja sen kanssa sitten kamppailtiin hampaat irvessä. Lopulta kysyttiin Suomen päästä lupaa ja kun se saatiin, hirvittävän säädön jälkeen oli vihdoin varmaa että lähden. Innostus ja onni oli siten vieläkin suurempi kun matka kävi Newcastlen lentokentälle ja sieltä Brisbaneen matkaavaan koneeseen.

Frozen yoghurt on täällä jotain niin täydellistä

Burleigh Point



Lentokentällä mua vastalla oli Anni, suomalainen vaihtari jonka hostperheessä yövyin nuo neljä päivää. Olin todella hämmästynyt kuinka oudolta tuntui puhua Suomea jonkun kanssa kasvokkain, sitä kun en ollut tehnyt kuin kerran aikaisemmin täällä oloni aikana. Lähtihän se siitä sitten nopeasti luistamaan ja juttua kyllä riitti kummallakin jaettavaksi omalta osaltaan parista ekasta kuukaudesta. Muiden vaihtareiden kanssa puhumisessa parasta on, kuinka toinen voi oikeasti samaistua sun tunteisiin kun muut eivät siihen oikeastaan täydellisesti voi koskaan pystyä.

Aikataulu oli meillä kaikille neljälle päivälle todella tiivis, eikä "kotona" ehditty paljon muuta kuin nukkua, mikä sopi mulle hetken hiljaiselon jälkeen paremmin kuin hyvin. Saavuin perille siis tiistaina illalla, ja silloin käytiin vain nopeasti kaupassa, vaihdettiin pikaiset kuulumiset ja painuttiin pehkuihin. Ensimmäisenä kokonaisena päivänä meillä oli ohjelmassa Brisbane ja siellä South Bank, joka oli siis tuollainen laguuni keskellä kaupunkia, ihanien kahviloiden ja ruokapaikkojen ympäröimänä. Mukaan liittyi myös pari muuta talvilähdöllä tullutta suomivaihtaria, Daniela ja Silja. Istuskeltiin auringossa laguuni ja pilvenpiirtäjät maisemana edessä, kierreltiin kivoja vaatekauppoja Brisbanen keskustassa ja illalla mä ja Anni käytiin vielä kahdestaan syömässä. Sen jälkeen meidän ilta olikin melkoinen katastrofi kun kahvintilaaminen meni pieleen, juostiin väärään suuntaan kun junan lähtöön oli viisi minuuttia, ei päästy oikealla pysäkillä junasta ulos, jouduttiin kyydin puutteessa soittamaan taksi ja taisteltiin tunnin ajan yrittäen tappaa sisälle päässyttä jättihämähäkkiä. Itkun ja naurun sekaisin tuntein nukkumaanmeno tuntui paremmalta kuin loistavalta idealta tuon illan jälkeen.

South Bank, joka ei todellakaan päässyt oikeuksiinsa kuvissa :(

Brissy

Daniela meikä ja Anni

Seuraavana parina aamuna otettiin juna Gold Coastille Surfers Paradiseen. Ekana päivänä siellä kierreltiin parit kaupat ja makoiltiin urheasti Surfers Paradisen rannalla vaikka hiekkaa lensi joka paikkaan järkyttävän tuulen takia. Fiksuina tyttöinä löydettiin kuitenkin tuulensuojaisa paikka, jossa olikin paljon mukavampi ja lämpimämpi olla loppuaika. Beachin jälkeen pääsin ekan kerran elämässäni Sushi Train -ravintolaan, eli siis sellaiseen, jossa sushit pyörii pieninä annoksina sellasella liukuhihnalla, josta saa itse valita mitä haluaa. Rakastuin ihan täysin, sushi on niiiin mun lempparia.
 Otettiin juna kotiin melko aikaisin ja käytiin matkan varrella kahvilla ja ostamassa värkit makaroonilaatikkoon, joka samana iltana sitten väsättiin. Vaikka juusto unohtuikin ja ketsuppi puuttui kokonaan, maistui kyllä uskomattoman hyvältä tällainen perus suomiruoka pitkästä aikaa.

Toisena Gold Coast-päivänä matkattiin suoraan bussilla vähän Surfers Paradisesta pidemmälle, paikkaan nimeltä Burleigh Point, joka on osa samaa rantaa. Lyhyen kävelyreitin jälkeen saavuttiin mun kokemusten tähän mennessä täydellisimpään paikkaan Australiassa. Matalaa turkoosinläpinäkyvää vettä, vitivalkoista hiekkaa ja aurinko, tarviiko muuta edes kertoa.
Kun oltiin otettu Burleighissä aurinkoa tarpeeksemme, tai no oikeastaan kun alkoi yllättäen satamaan, lähdettiin taas Surfersiin, jossa tällä kertaa odotti suomivaihtarit Silja ja Peppi. Käytiin lounaalla kivassa raflassa, vaihdeltiin kokemuksia ja naurettiin, kierreltiin kauppoja ja lähdettiin illalla junalla kotiin. 

Tuli kotoisat Suomiajat mieleen, kun kahvia tuli juotua 2-3 kuppia päivässä Annin kanssa.

Yummyyy



Reissun kruunasi päivä Dreamworldissa, Australian suurimmassa huvipuistossa. Nautittiin jälleen kerran aamukahvit, jonka jälkeen testattiin kaikki hurjimmat laitteet ja lasersota, olo kuin pikkulapsella. Kahden aikoihin alkoi taas satamaan (Queenslandissa ei kuulemma sada oikeastaan ikinä, mutta mun tuurilla satoi poikkeuksellisesti kahtena päivänä mun neljästä päivästä), joten istuttiin hetken sisällä odotellen sateen loppumista, missä ei onneksi lopulta mennyt kovin kauan. Käytiin vielä loput must -laitteet läpi ja lähdettiin sitten junalla kodin kautta ravintolaan, josta pikku säädön jälkeen juna-asemalle jälleen. Anni saatteli mut puoleenväliin lentokenttäjunalla, ja lopun matkasta menin yksin. Oli todella haikea sanoa hyvästit, tietäen että seuraavan kerran nähdään luultavasti vasta viiden kuukauden päästä ja että meidän pieni "loma vaihtovuodesta" oli tullut päätökseen. Oli se kotiin tuleminenkin lopulta kivaa, reissun aikana sattuneista syistä opin arvostamaan juuri mun omaa asuinpaikkaa ja perhettä. Loppulomalle on luvattu onneksi aurinkoista ja lämmintä säätä ja kouluun palataan pitkän viikonlopun (johon kuuluu kuulemma footyn katsomista tv:stä ja barbequea) jälkeen tiistaina. Nauttikaa te syksystä ja koko ajan kylmenevistä säistä, mä toivotan erittäin tervetulleeksi kevään kuumat säät ja edessä häämöttävän kesän :)))))

Till the next time, Elina

tiistai 8. syyskuuta 2015

I fell in love with the seaside





Oops, taas on mennyt pari viikkoa aikaa viime postauksesta... Blogi ei hirveesti pyöri mun mielessä ennen kuin kaverit ja perhe rupee kyselemään erikseen kuulumisia Whatsapissa. Ei siinä, tottakai saa kysellä, mun oma vikahan se on että en oo kirjotellut. Ja toisaalta välillä on kiva avata läppäri ja muistella taas mitä sitä onkaan tullut tehtyä täällä.

  Ensinnäkin, alan turhautua mun säälittäviin kuviin. Tässä postauksessa suuri osa kuvista on otettu jollain muulla, kuin mun puhelimen kameralla. Kännykän kameran laatu on jostain syystä mennyt hurjaa vauhtia alaspäin, eikä säpäleinä olevalla näytöllä muutenkaan huvita paljon kuvailla. Syy siihen, miksi en sitä oo vieläkään korjannut on, että mun puhelin alkaa muutenkin vedellä viimeisiään. En halua siis maksaa 100 dollaria turhaan, jos tää hetken päästä menee niin huonoon kuntoon, että pitäisi hankkia uusi.

  Halusin liittää tuohon alkuun yhden mun lempparibiisin ausseista. Kuulin sen itseasiassa ekaa kertaa kun Sinéad soitteli sitä kitaralla mun ensimmäisillä viikoilla täällä. Bändi on australialainen Sticky Fingers ja kyseinen kappale Rum Rage, mutta oon kuunnellut paljon myös muita Sticky Fingersin biisejä ja oon rakastunut. On hullua miten hyvä fiilis mulle tulee aina kun kuulen tuon laulun, ja haluan muistaa sen myöhemminkin tätä lueskellessa.


Maisema on oikeastaan joka puolella tässä lähistöllä tällainen kun lähtee Central Coastin ulkopuolelle; mäkiä ja paljon paljon puita. + Todella harvoin pilviä hahaha
Blogin selfie-neitsyys menetetty

  Pari viikkoa sitten parannuin vihdoin mun taudista. On tuntunut niin hyvältä taas päästä urheilemaan! Se vaikuttaa mielialaankin mulla niin merkittävästi, että en ihmettele kun kaikki tuntui vähän hankalalta tuolloin kipeenä olon aikana. En tosin vieläkään oo löytänyt mulle sopivaa lajia mitä aloittaa. Futiskausi täälä on juuri loppunut, ja alkaa vasta ens vuonna taas uudestaan, eli se on laskuista pois. Toisaalta haluaisin koittaa jotain näistä aussilajeista esim footya, joka on jonkinlainen amerikkalaisen jalkapallon ja normi jalkapallon sekoitus tai netballia, joka on vähän niin kuin koripalloa. Ongelma on vaan, että koululla ei ole harrastusmahdollisuuksia ja koulun ulkopuolella touhu näissä on sen verran totista, etten tiedä uskallanko mennä mukaan tietämättä edes sääntöjä kunnolla. Pääasia kuitenkin on että pääsen täältä helposti lenkille järven rantaan tai salille parin kilsan päähän. Viime viikolla lenkillä sain pikku muistutuksen Australian omalaatuisista eläimistä, kun yhtäkkiä joku iski mua voimalla takaraivoon. Siinä tilanteessa meinas pikku paniikki iskeä kun yritin tunnustella onko mun päässä joku valtava hämähäkki vai mitä juuri tapahtui mutta en sitten bongannut hyökkääjää. Kaikki aussikaverit oli kuitenkin samaa mieltä, että se oli Magpie eli eräs lintulaji ja parilla oli samanlaisia kokemuksia näistä kyseisistä pirulaisista. Vaikka tuolloin tapahtumahetkellä meinas itku tulla kun säikähdin niin paljon, niin nyt myöhemmin on hauska kuvitella miltä tuo tilanne mahtoi sivustakatsojalle näyttää.

  Lintuhyökkäysten ja urheilun lisäksi mulla on taas riittänyt tekemistä. Mun kaveriporukka on nyt vakituisempi ja monesta tytöstä on tullut läheisempiä. Australialaisilla on tosi usein tapana "stay over" eli yökyläillä ja oon nyt parin viikon sisällä useampaan kertaan ollut näissä sleepovereissa jollain porukalla tai vaan kahdestaan kaverin kanssa. Myös elokuvissa on tullut käytyä pari kertaa ja samoin ulkona syömässä ja shoppailemassa, yhdet bileetkin oli. Säät on tällä viikolla alkanut myös lämpenemään sen verran, että käytiin ekan kerran meressä uimassa ja illallakaan ei enää tule kunnolla "kylmä". Voisin siis todeta että elämä on aika kivaa.

Täällä on tosi usein kuvaaja bileissä, joka sitten laittaa kuvat kaikkien saataville Facebookkiin, musta tosi hyvä idea! Ja India Blue täs mun kans, rakastan tota nimeä
Rakkaita tytsyjä
Ebonyn kans shoppailua
Maanantaina kokeen jälkeen mentiin rannalle, oi vitsi ku oli ihanaa!

 Tällä hetkellä koulussa on koeviikko. Mulla se on koostunut enkun kokeesta maanantaina, ja matikan sekä slr:n kokeista tiistaina. Tuntuu, että enkun koe, jossa oli kaksi esseetä aiheina creative writing ja analysis about movie, saattoi jopa mennä ihan hyvin mutta en uskalla lupailla mitään hahah. Matikka ei mennytkään sitten niin hyvin ja slr, liikunta (kysymykset oli mm. valmentamisesta ja erilaisista liikuntatekniikoista) meni veikkaa & voita tyylillä. Perjantaina vielä society & culture:sta koe ja siinä ne sitten olikin. Tänään, huomenna ja ensi viikon maanantaina ja tiistaina mulla on vapaata koulusta, koska ei ole kokeita ja ensi viikon jälkeen alkaa muutenkin parin viikon loma. Oon älyttömän innoissani mun suunnitelmista. Lentoliput on jo varattuna Queenslandiin jonne olis tarkoitus mennä seikkailemaan neljäks päiväks vaihtarikaverin, Annin, kanssa. Anni asuu Brisbanen ja Gold Coastin välillä ja oon siellä hostperheessä yötä. Ohjelmassa on ainakin Brisbanen South Bank, Surfers Paradise, ravintolareissu suomalaisten tyttöjen kanssa ja mahdollisesti jossain themeparkissa käyminen. Ihan mahtavaa päästä näkemään toista osavaltiota täällä ja kaikkia noita unelmapaikkoja, joita oon niin paljon kuullut kehuttavan. Toiselle lomaviikolle ei vielä kummempia suunnitelmia ole, mutta enköhän sinnekin jotain tekemistä keksi.

  Viime viikon isänpäivä sai ajattelemaan omaa isää kotona, tai missä ikinä meneekään. Kaverit täällä vain sanoi, kuinka ne ei liiemmin välitä isänpäivästä ja haluais mielummin tehdä jotain muuta kuin olla vaan kotona. Myönnetään, oon kyllä syyllistynyt joskus isänpäivänä samanlaiseen ajatteluun Suomessa ollessani (anteeks isi). Tällä kertaa kuvien katselun ja ikävöinnin sijasta olisin kuitenkin mielelläni viettänyt tuon päivän oman isän kanssa. Iskä, haluan vain sanoa, että olet tärkeä ja mulla on sua ikävä. Ja äiti, samat sanat sulle.



Tänään taidan vielä lähteä pikku lenkille ja sen jälkeen suunnitelmissa Netflixi pitkästä aikaa. Huomenna vapaapäivä olisi tarkoitus viettää rannalla. Pitäkää te hauskaa koulussa, heh.

With love, Elina