Tiistaina mulla oli siis ensimmäinen koulupäivä. Vedin päälleni vihreäpunaruudullisen hameen, valkoisen kauluspaidan ja punaisen collegepaidan. Ja sukkahousut, koska ulkona on jäätävän kylmä. Tai no, ei oikeastaan jäätävän kylmä, mutta olosuhteet huomioon ottaen on. Sisällä ei oo lämmitystä plus koulussa luokkien ovet on usein auki ja täällä ei oo sisäkäytäviä vaan koko ajan ollaan käytännössä pihalla. Mulla on kotona huoneessa onneksi pieni lämmitin, jonka laitan pariksi tunniksi päälle ennen kuin meen nukkumaan, muuten ilma mun huoneessa olisi oikeastaan yhtä kylmä kuin ulkona eli yöllä noin 7 astetta. Hui. Noniin ja se säästä sitten.
Eka koulupäivä oli aikalailla sellainen kun mulle lupailtiin. Ihmiset tuli juttelemaan, kun kuuli mun aksentista, tai jostain muualta, että oon uus ja tuun vieläpä 'overseas' (ainut sana mitä aussit käyttää ulkomaista haha). Kaikki oli tosi ystävällisiä ja auttavaisia ja halus tietää Suomesta kaikenlaista. Joistakin ihmisistä on tullut sellaisia joille juttelen aina kun nään niitä koulussa, suuri osa halusi kuitenkin vaan ekana päivänä tulla juttelemaan. Oon hengaillut koulussa lähinnä hostsiskon ja sen kamujen kanssa. Välillä oon turvautunut siihen vähän liikaakin, enkä oo oikein luonut omia kontaktejani. Sinéadin parista ystävästä on kyllä tullut mullekin kavereita. Haluaisin tosi paljon aloittaa jonkun harrastuksen, esimerkiksi koulun joukkueessa, koska siellä tutustuu väkisinkin uusiin ihmisiin. Sovittiin, että maanantaina selvitellään millaisia harrastusmahdollisuuksia täällä mulle olis.
Koulusta vähän vielä yleisesti jotain. Aineina mulla on maths, slr (liikunta), music, aboriginal studies, hosbitality (kotitalous) ja kaikille pakollinen english. Saatan kuitenkin vaihtaa musiikin, koska se musiikin ryhmä on täynnä oikeasti lahjakkaita ja musiikkiin panostavia ihmisiä ja pitäis myös esiintyä koulun edessä plus mulla ei oo mitään millä esiintyä kun viulu on Suomessa. Muuten tunnit ja opettajat on tosi rentoja, ei täällä oikeastaan paljon tarvi tehdä. Liikunta on ollut lähinnä nauramista ja vähän pallottelua, matikka älyttömän helppoa ja aboriginal studies aluksi ainakin todella tylsää. Meillä on koulupäivän aikana pari puolentunnin välituntia, joiden aikana syödään kotoa tuodut eväät. Oon yleensä ottanut mukaan leivän ja pari hedelmää, joilla on pärjännyt kummallisen hyvin. Eiköhän tää kumminkin riitä koulusta.
Vapaa-ajalla ollaan oltu paljon hostsiskon kavereiden kanssa. Oon kyllä niin onnellinen, että tullaan hyvin toimeen ja että Sinéad on aina ottamassa mut mukaan, minne meneekään. Tänään jäin kuitenkin kotiin, koska haluan antaa hänelle vähän aikaa olla pelkästään omien kavereiden kanssa huolehtimatta musta. Ja myös siksi, että oon superväsynyt. Ollaan lähinnä hengailtu poikien kanssa, mutta oon mä päässyt pariin tyttöönkin tutustumaan. Kaikki on ollut ihan huipputyyppejä. Tän postauksen kuvat on mun, Sinéadin ja Rileyn eiliseltä autoreissulta, kun käytiin aivan upealla rannalla ja The Entrancessa.
Ruuasta ja aussitavoista on vielä pakko mainita erikseen. Ruoka täällä perheessä on ollut superhyvää. Sandra eli hostäiti jo naureskelee kuinka mä tykkään kaikesta. Se ei kyllä oo mitenkään uutta, mutta perheen ruoka on oikeasti ihan erityisen hyvää. En myöskään ihmettele, että vaihtareille tulee yleensä kiloja lisää, täällä kuitenkin syödään aamu- ja välipalaksi pullaleipää, jonka päälle laitetaan hilloa (oon yrittänyt välttää kumpaakin ja mulle on jopa löytynyt täysjyväleipää jee!), ja melkein joka päivä tulee ostettua kaupungilta jotain syötävää, yleensä epäterveellistä. Täällä on sellainen tapa, että jos jollain kaveriporukasta ei satu olemaan rahaa mukana jossain niin kaverit maksaa mielellään, eikä rahoja todellakaan odoteta takaisin. Mun eilinen eka Meat pie, johon rakastuin, oli esimerkki kahdesta edellisestä lauseesta haha. Timtam -nimiset keksit on myös löytänyt tiensä suoraan mun sydämeen.
Mua jaksaa aina naurattaa ja ihastuttaa näiden tapa puhua ja hassut lyhennykset. "Fuck off" ei täällä oikeastaan ikinä tarkoita sitä suoraan tuolla merkityksellä ja niin sanotaan usein, jos toinen vaikka härnää tahallaan. Moniin lauseisiin lisätään perään "ay" vaan, koska niin se kuulostaa paremmalta (that's heaps cool ay). "Oi" sanotaan, jos halutaan saada jonkun huomio. Linkkaan tähän vielä videon, koska se oli mun mielestä ihan hullun osuva hahah.
Till the next time,
Elina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti