Alive and in Australia

Kuudes päivä Ausseissa ja fiilikset paremmat kuin hyvät. Aluksi meillä oli siis orientaatioleiri Sydneyssä ja toissapäivänä saavuttiin vihdoin perheisiin. Aikaa ei paljon kirjoitteluun ole ollut, mutta tämä ilta on vapaa, koska huomenna on ensimmäinen koulupäivä, joten halusin tulla vähän jakamaan alun tekemisiä, fiiliksiä ja kuvia.

Sydney operahouse & harbour bridge

 Soft Landing Camp järjestettiin siis leirikeskuksessa noin 40 minuutin päässä Sydneyn keskustasta. Pääosin leiri koostui ryhmäkeskusteluista ja esiintymisistä aiheena luonnollisesti vaihto-oppilas-elämä ja paikalla oli myös paikallisia leadereita kertomassa Australian kulttuurista. Toisena päivänä päästiin käymään Sydneyn keskustassa, jossa vietettiin piknik ihanassa puistossa. Maisemat oli kivat niin kuin kuvasta näkyy ja sääkin lämmin ja aurinkoinen, vaikka täällä onkin keskitalvi nyt. Sydneyssä mentiin vielä lautalla Manly Beachille, jossa oli shoppailuun aikaa parisen tuntia.

  Tää kolmen päivän leiri oli erittäin hyvä ennen perheisiin menoa, koska saatiin tasailla jet lagia. Tosin aikaa nukkumiseen olisi voinut olla enemmänkin. Leirillä meistä tuli suomalaisten vaihtareiden kanssa tosi läheisiä ja monen kanssa sovittiin jo tapaamisista niin Ausseissa kuin Suomessakin. Toki oli kiva myös puhua englantia, ettei tarvinnut aloittaa sitä suoraan host-perheen kanssa.

Suomitytöt Jenna, mä, Maria, Saila, Anni ja Juni

Linnut täälä tulee ihan tosi lähelle eikä pelkää yhtään! Tää oli meidän nimeämänä pahoinvointinen pöllö ja oikeelta nimeltään vissiin Cookaburra haha

Minä onnellisena Sydneyssä

  Lauantaina osalla oli vielä jatkolentoja, mutta mun hostperhe asuu sen verran lähellä Sydneya, että mut tultiin hakemaan autolla. Hostmum Sandra oli mua vastassa pehmolelu-koalan kanssa ja heti ensitapaaminen sujui kyllä hyvin! Juttu lähti alusta asti luistamaan ja aksentti oli helposti ymmärrettävä. Kotona meitä odotteli hostdad Tom ja hostsister Sinéad sekä kaks innokasta ja söpöä pikkupoikaa, Leo ja Lyndon. Tomin aksentin kanssa mulla on vielä totuttelemista, koska se on jonkinlainen Irlanti- ja Aussi-aksentin sekoitus ja vähän vaikeasti ymmärrettävää, mutta ihan hyvin oon pärjännyt haha. Pikkupojat on tosi vilkkaita ja välillä huudolle ei meinaa tulla loppua, mutta ne tuntuu tykkäävän musta ja on myös tosi sulosia. Sinéad on myös tosi mukava ja tullaan hyvin toimeen. Se on kuulemma myös puhunut monille kavereilleen musta ja sanoi, että koulussa kaikki haluu nähdä mut ja tulla juttelemaan, mikä on toisaalta kiva, mutta jännittää kyllä. Mulla on muuten myös koulupuku; ruutuhame, kauluspaita ja kollaripaita, jee. Eipä ainakaan tarvi miettiä mitä aamulla pukee!
 
  Tää alue on myös tosi kiva. Talon lähellä on lähinnä vaan asuinaluetta, mutta kun lähtee johonkin suuntaan meidän tieltä, täällä on paljon vuoria ja mäkiä ja ihania rantoja joka puolella. Ollaan käyty The Entrancessa, joka on noin 10 minuutin päässä meidän kodista. Se on oikeestaan niin kuin keskusta ja siellä on ihana ranta, kauppoja, ravintoloita, lava, jossa on viikonloppusin esiintyjiä ja paikka jossa saa syöttää pelikaaneja hahaha. Tän lisäks oltiin ekana päivänä ostoskeskuksessa hostmumin, Sinéadin ja Lyndonin kanssa lounaalla ja ostamassa mulle koulupuku. Eilen hengailtiin Sinéadin ja hänen parin kaverin kanssa toisessa kauppakeskuksessa. Tänään käytiin hommaamassa salikortit mulle ja hostsisterille ja oli ihana päästä pitkästä aikaa kunnolla urheilemaan!

 Lyndon

 Leo

 Mun huone, ihana iso sänky!

 Meidän kiva pikku talo

Kotitie

  Englanti on sujunut välillä paremmin ja välillä vähän huonommin. Tuntuu, että aamupäivästä se sujuu paremmin ja mua huvittaakin jutella enemmän, hahaha! Iltasin väsyttää tosi paljon varmaan se kaikki ajatteleminen, mitä joutuu tekemään kun kääntää koko ajan puhetta mielessään. Kun oltiin Sinéadin, Ryanin ja Arielin kanssa, mun oli välillä tosi vaikea pysyä mukana, koska puheenaiheet oli aikalailla ihmiset täällä ja juoruja kuka on kenenkin kanssa tai mitä kellekin kuuluu.

  Australialaisista sen verran, että kirjaimellisesti kaikki kauppojen myyjistä lähtien on tosi sosiaalisia, auttavaisia ja niin kuin täällä sanotaan, easygoing. Oon esimerkiksi nähnyt monia, jotka on ollut kaupassa ja kaupungilla ilman kenkiä, mikä on aika hämmentävää musta. Täällä myös tosi monen harrastuksiin kuuluu oikeasti surffaaminen ja monilla pojilla on pitkät hiukset ja tosi monilla tytöillä nenä- ja huulikoruja. Slangisanoja on välillä vaikea ymmärtää, mutta onneksi hostsisko on tulkkaamassa mulle aina kun muistaa tai kun kysyn. Oon oppinu jo ainakin heaps=monia/paljon, yeah nah=ei, nah yeah=kyllä, froth (esim. I froth on him)=pitää jotain kuumana, hyvännäköisenä. Nää on niin hauskoja ja Sinéad selittää näitä mulle aina ihan innoissaan. Oon huomannut myös, että kun hyvästellään toinen, sanotaan aina "see ya", eikä oikeestaan ikinä "bye".

  Siinä kaikki oikeastaan tältä kertaa. Nauttikaahan Suomessa kesästä ja lomasta, mulla alkaa tosiaan huomenna koulu ja odottelen, että nää säät vähän lämpenis (täältä parin tunnin päässä on tullut eilen lunta...). Elo-syyskuussa kuulemma pitäis kuitenkin jo alkaa kevät tulemaan. Mä painun tästä äkkiä pehkuihin, koska huomenna odottaa aikainen herätys.

See ya,
Elina